Olin 7. elokuuta Lapualla opiskelemassa kanien sairauksista. Monta tuntia täyttä asiaa ja toivottavasti saamme olla vähillä sairauksilla jatkossakin.
Oli kiva nähdä muitakin kaniharrastajia ja löytyi sieltä yllättävän moni lihakanikasvattajakin.
Nyt alkaa viimeiset odotuspäivät ensimmäisen poikueen syntymään. Jännittävää aikaa.
Justi järjesti vähän sydämentykytyksiä kun laitettiin häkkiin pesäkoppi. Mieheni meni sitten kaneja katsomaan ja soittaa minulle että meillä on yksi kani hukassa, ei löydy mistään. No, siellä se pesäkopin katolla oli istunut, häkki on vähän hämyinen ja jos oven ritilän läpi katsoo niin pitää osata katsoa sinne kopin päälle että löytää kanin :D
